Taas on viikko vierähtänyt ja kaikkea kivaa on tapahtunut. Kaikkeen kivaan sisältyy muun muassa nettiyhteyskotiin-prosessin edistyminen, vuokraemäntä osoittaa vihdoin ja viimein kummallista yhteistyökykyisyyttä asian suhteen ja elän toivossa että maaliskuussa voin jo päivittää blogia kotoa käsin! Yritän kuitenkin olla innostumatta liikaa, Italiassa jos missä kärsivällisyyttä koetellaan etenkin tällaisissa “odotellaanpas josko se asentaja tänään tulisi”-tilanteissa. 

Toinen kiva asia on se että löysin ison supermarketin nimeltä Coop viiden minuutin kävelymatkan päästä kotoani. Pyörin käytäviä pitkin innoissani ja löysin ilahduttuvan suuret valikoimat valmisruokaa ja mikrokeittoja – keittiöttömänä olo kun ei ole mitään gastronomista juhlaa. Ostelin vihanneksia ja hedelmiä kilokaupalla kun ne olivat niin nätisti esillä punotuissa koreissaan ja näyttivät kaikki tuoreilta ja hyviltä. Ennen kävin enimmäkseen ruokaostoksilla lähellä kotiani sijaitsevassa GS:ssä, jossa haisee kala kuin satamamarkkinoilla ja jossa leipä loppuu aina ennen puoltapäivää. Mutta enää ei tarvitsekaan mennä Grande Schifoon(=Suureen Ällötykseen), niinkuin joku italialainen GS:ää kuvaili vaan aion muuttua Coopin vakioasiakkaaksi, siellä ei haise kala vaikka kalatiski on viisi kertaa isompi kuin GS:ssä. 

Kuntoilu on lähtenyt hyvin käyntiin kun on ollut loistavat lenkkeilyilmat koko viime viikon – aurinko on paistanut ja asteita on ollut noin +10. Milano on aika iso city ja vaikka olen majaillut täällä jo 5kk niin silti saatan löytää jättimäisen marketin muutaman kulman takaa. Siksipä aionkin tehdä pitkiä reviirinlaajentamis-lenkkejä lähiympäristööni kun tuo Parco Sempione on jo aika hyvin tullut tutuiksi sitä ympäriinsä juoksennellessa. Lauantaina puisto muuten oli suljettuna koska sieltä löydettiin sodanaikainen pommi! Au-pair Johanna kertoi tämän sunnuntai-iltana Alhambraa pelaillessamme ja tänään aion ostaa sanomalehden jossa asiasta varmaan kerrotaan lisää! Sunnuntaihin mennessä pommi oli kuitenkin saatu jo poistettua koskapa siellä juoksentelin vielä siihen aikaan onnellisen tietämättömänä puistoon hautautuneista räjähteistä, ihmettelin vain kun osa porteista oli suljettuna enkä päässyt kiertämään linnaa niinkuin tavallisesti. 

En päässyt katsomaan balettia viime viikolla mutta toivottavasti se päivä tulee vielä vastaan lähiaikoina. Tänään menen ilmaiseen piano- ja viulukonserttiin illalla, samaan aikaan siellä konservatoriossa olisi Olli Mustonen esiintymässä mutta liput maksaa liikaa ja siksipä on tyytyminen Puccini-salin ilmaisesitykseen. Ostin alennuksella Taschenin Desing-kalenterin vuodelle 2007 ja olin iloinen kun löysin kuvista iittalaa ja Marimekkoa! Ja kun luin maaliskuun britti-Vogueta niin siellähän poseerasi Suomen ensimmäisen Mallikoulun voittaja, Suvi Koponen, jota kehuttiin ihan pääkirjoitusta myöten uuden ajan energiseksi malliksi ja niin edelleen. Moneen pieneen Suomi-juttuun olen nyt ihan parin päivän aikana törmännyt ja hyvä vaan – Suomi kartalle!