Viimeisen kuukauden aikana Milanoon on tullut kesä! Niin lämpimästi aurinko lämmittää, kukat kukkivat ja lehdet vihertävät että ihan ihmetyttää. Nythän on vasta huhtikuu mutta vastaa kyllä ihan Suomen kesäkuuta, sataa vain vähemmän.

Siiri ja Viivi kävivät pidennetyllä pääsiäislomalla luonani ja oli oikein mukavaa. Shoppailupainotteisen Milano-osuuden jälkeen lensimme loppuajaksi Pariisiin Miikkan luokse. Toki Milanossa muutakin tehtiin kuin vain shoppailtiin; aperitiivot, pizzat ja italialaiset pääsiäisherkut tuli kokeiltua ja illalla kävelimme ihmispaljoudessa ihmettelemässä maailman menoa. Parina iltana näimme sattumalta söpöjä italialaisbreikkaajia Corso Vittorio Emanuelella ja kyllähän siinä aikansa saa kulumaan poikien notkeutta ja treenattuja vartaloita tuijotellessa. Kävimme kävelemässä myös Naviglin kanava-alueella, joka öiseen aikaan on aina täynnä nuoria ja vähän vanhempia pitämässä hauskaa. Siiri-parka joutui miesten härskien ehdottelujen kohteeksi ja sai paljon sihinää osakseen – tiedä sitten mitä ne sihinällään tarkoittivat mutta eiköhän se tullut kuitenkin selväksi. Siirin kysymykseen onko minulla ollut täällä samalaista koko ajan jouduin vastaamaan myöntävästi…eikä kevään saapuminen ja siitä aiheutuva hormonien villiintyminen ei ole ainakaaan auttanut asiaa yhtään. No, maassa edelleenkin maan tavalla mutta odotan jo innoissani Suomeen palaamista kesällä vaikka täällä kaikesta ärsyttävästä huolimatta onkin ihan mahtavaa.

Pariisissa teimme perusturistikierrokset parin päivän aikana ja oli oikein kaunista kun aurinko paistoi Ranskassakin. Tiistain 10.4. saimme kulumaan Disneylandissa kun Miikkan siellä työskentelevä ystävä Kiira sai järjestettyä meille ilmaisen sisäänpääsyn. Hauskaa oli ja Siiri kiherteli innoissaan kun yksi lapsuuden unelma kävi toteen. Muistan itsekin kuinka klassikkopiirrettyjen videoiden lopussa oli aina pitkä EuroDisney-mainos jota tuli silmät suurina tuijotettua sillon pienenä Pienen merenneidon ja Kaunottaren ja hirviön aikaan. Täytyy myöntää että kyllä se Disney-setä osaa rahastamisen ja markkinoinnin vanhan kunnon Ameriiiiikan malliin. Rahastamisen lievästä sivumausta huolimatta meillä oli hauskaa, eikä Miikkakaan oksentanut missään laitteessa.

Kävimme Erasmus-bileissä Montparnassen lähistöllä ja sielläkin oli hauskaa, seuraavana päivänä odottanut Suomeen takaisinlähtö meinasi vain vähän masentaa tyttöjä – varsinkin Siiriä jonka kohtalona oli palata Leppävirralle, siitä kun ei mitään maailman metropolia saa tekemälläkään. Klubilta kotiin palaaminen sujui Suomen hintoihin nähden naurettavan halvalla taksikyydillä, jonka aikana taksiimme törmäsi humalassa törttöillyt vanhempi herra, joka oli sytyttänyt tupakkaansa ja samalla vähän taksimme takaosaa. Suomalaisittain omituista oli ettei poliisia kutsuttu paikalle eikä mitään vakuutusjuttujakaan käsitelty…noh Patonkilassa Patonkilan tapaan. Tyttöjä oli kuitenkin kivaa pitää vieraina luonamme ja itkuhan siinä tuli kun saatoimme pikkusiskon ja Viivin lentokentälle menevään junaan.

Muutaman tunnin päästä lähden lentokenttäbussilla kohti Bergamoa ja sieltä suuntaan Ryanairilla Barcelonaan Miikkan ja Pariisin tyttöjen luokse. Matka on nimittäin yhdistetty joulu- ja synttärilahja minulle rakkaalta Miikkikseltä ja tulee luultavasti olemaan ihan huippuhauskaa! Palaan asiaan viikon kuluttua.